keskiviikko, 7. toukokuu 2014

Syntymäpäivä

Tänään siis se 22 vuotta tuli täyteen! Juhlimiset kyllä saa nyt jäädä kun viime yön vietin rintakipujen, heikotuksen ja huimauksen takia päivystyksessä. Ei löytynyt mitään syytä, kaikki testit ja kokeet oli kunnossa. Kolmen tunnin yöunien jälkeen lasten hoitaminenkin tuntuu kamalan raskaalta. Onneksi kahvi on keksitty! Pannullinenhan sitäon kohta tullu hörpittyä. :D Pikkuneiti 1v1kk tuntui kanssa olevan väsynyt kun lounasta odotellessa jo pilkki syöttötuolissa.

Ja mikä kamalinta tässä on vaikuttaa siltä että ovis on nyt käsillä! Lääkäri määräsi välttämään rasitusta tänään, mutta eihän tilaisuutta voi jättää käyttämättä. ;) Yritän kyllä olla pahemmin stressailematta raskautumisesta koska kyllä se sieltä tulee jos on tullakseen. Katsotaan miten käy!

maanantai, 5. toukokuu 2014

Tästä lähtee!

Tosiaan tästä lähtee tämän blogin aloitus. Olen tätä harkinnut...........pitkään! Ja nyt sen sitten sain alulle. Tuun tässä blogissa varmasti kirjoittamaan syvällisiä ajatuksiani ja niin kuin sivusto antaa ymmärtää, vuodattamaan tuntemuksiani.

Olen siis kotiäiti. Vau, vieläkin tuo sana särähtää korviin. Äiti. Kahdelle lapselle. Ja ylihuomenna 22-vuotias. Viisi vuotta sitten en olisi kuvitellut olevani tässä vaiheessa kahden lapsen äiti. Tai haaveilevan kolmannesta!! Mutta näin siinä kävi. 

Meidän lapset on jo niin "isoja", 2v2kk ja 1v1kk. Ei ne enää vauvoja ole ja sekös tän kamalan vauvakuumeen saikin alkuunsa. Ja asiaa pahensi syksyllä asennetun kierukan poistuminen itsestään. Ensimmäisestä kierrosta kierukan jälkeen saatiin heti plussa ja kaksi päivää ekan positiivisen testin jälkeen se päättyi. Siitä on nyt viikko aikaa ja kyllä silmät kostuu sitä ajatellessa. Mutta hei, ei jäädä sitä murehtimaan sen enempää sillä meillä on vielä aikaa. Ja mistäs sen tietää vaikka tärppi kävis heti perään. Vauvakuumetta aiheuttaa myös lähipiirin pienet vauvat, parhaan ystäväni esikoinen ja toisen ystävän pikku kakkonen. Oon niin onnellinen molempien puolesta!

Oon kyllä ollu aika uupunut viime aikoina, esikolla on kamala uhma ja kuopuksella taasen kova eroahdistus. Onneksi sain kotipalvelusta apua tuleville viikoille ennen kuin miehellä alkaa kesäloma. Sillä on nyt tosi tiukkaa että hyvä kun kerkeää välillä kävästä kotona. Lapsetkin kaipailee isiä päivisin. Eniten äiti kaipaa käsiä ympärilleen.

Nyt alkaa silmäluomia painaa niin paljon että on pakko jättää kirjotukset tähän, hyvää yötä!

(Ja tervetuloa lukemaan blogiani! :))